Kuvaus
Aitaorapihlaja (Crataegus grayana) Aitaorapihlaja eli amerikkalainen orapihlaja on nopeakasvuinen yleisimpiä Suomessa viljelyssä olevia orapihlajia. Muualla Euroopassa se ei sitten olekaan käytössä juuri ollenkaan. Lajin alkuperä ja luontaiset kasvualueet ovat Kanadan Ontariossa, josta Pietari Kalm toi sen siemeniä Suomeen 1700luvulla. Se selviää aina Lapissa asti. Aitaorapihlaja on hyvin monimuotoinen, oraoksainen pensas tai pieni puu. Kasvukorkeus on noin 2–5 m. Aitaorapihlaja sopii korkeaa pensasaitaa haluavalle ja se kestää hyvin leikkausta. Voidaan leikata muotopuuksi. Pensasaita vaatii leikkausta kaksi kertaa kesässä. Muuten pensaasta poistetaan vain vanhat oksat. Pensaan nuorennus tehdään leikkaamalla se kokonaan alas. Yksittäispensaana avoimella kasvupaikalla aitaorapihlaja kukkii runsaasti. Tällöin se tekee myös runsaasti marjoja joista linnut pitävät. Tummanpunaiset marjat kypsyvät loppukesällä. Marjat säilyvät tertuissa vielä pitkään syksyllä lehtien jo varistua. Kukissa ja hedelmissä orgaanisia happoja, triterpeenikarbonihappoja, puriinijohdoksia flavonoideja, saponiineja, glykosideja, parkkiaineita, sorbiittia, koliinia, öljyjä; hedelmissä ed. lisäksi vitamiineja ja väriaineita. Aitaorapihlajan valkoiset kukat ovat huiskilokukinnossa ja 15–18 mm leveä. Kukinta alkaa kesäkuun alussa. Lehtilapa on 4–7 cm pitkä, puikea–puikean soikea, toistamiseen sahalaitainen–matalaan liuskahampainen.
